Tulipa pääsiäisenä käytyä Suomessa. Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, pääsiäinen ei ole kärsimyksen aikaa.

Nappasin taksin Arlandaan suoraan duunista. Taksikuski oli, kuten yleensä, tummahkon olemuksensa ansiosta selkeästi ulkomaista syntyperää. Jossain vaiheessa kun vastasin jotain hänen ruuhkapäivittelyyn hän kysyi olenko Suomesta. Vastasin myöntävästi. Taksikuski kertoi olevansa Venäjältä, ja tästä alkoikin melkoinen monologi jossa kävi ilmi mm. Thaimaa-seksimatkailun olevan ymmärrettävää koska ihmiset haluavat pitää hauskaa, ja täysin nelivedolla Venäjällä ryyppäävät suomalaiset Venäjällä ovat tavallaan OK koska ihmiset haluavat pitää hauskaa, mutta nuoret ovat alkoholisteja eivätkä osaa käyttäytyä, koska nuoret juovat liikaa viinaa.

Taksikuskin mielestä lisäksi alkoholi pitäisi saada 24/7 auki oleviin (ruoka)kauppoihin, koska muuten ihmiset eivät opi juomaan oikein. Tämän jälkeen kuski ylisti kaverinsa baarikaapin maasta taivaaseen. Osansa Taksikuskin Vihasta sai myös Systembolaget, joka valtiovallan mielivaltakoneiston osana estää ihmisen luontaista juomaviettiä ja jossa taksikuski ei ollut käynyt moneen vuoteen koska hänen tuttavansa trokaavat hänelle vodkaa Venäjältä. “Idiotisjm!”, sanoi taksikuski Systembolagetista ja muista alkoholimonopoleista.

Lento Suomeen sujui normaalin tylsästi ja hyppäsin Tikkurilassa junaan. Ruotsin SJ:tä vaanivat raidesabotaasit ilmenivät näemmä myös Suomessa Tikkurilan jälkeen, josta johtuen junani saapui lappeen Rantaan myöhässä. Matkustus oli vaatinut veronsa ja uni maistui, kiitokset Johanneksen olohuoneen mukavan pehmeälle sohvalle.

Perjantaipäivä sujui leppoisasti kepeällä neljän tunnin lounaalla lappeen Rannan Tassoksessa. Koska maailma on pieni, törmäsin siellä Jariin ja Vaimoon. Illansuussa päätimme mennä Johanneksen ja Anssin kanssa Birraan pelailemaan Monopoli-peliä. Valitettavasti Monopolia ei Birrassa ollut, mutta mm. Afrikan Tähti löytyi.

Afrikan Tähdelle oli käynyt kalpaten: joku oli ensinnäkin istunut laatikon lyttyyn, toisekseen laatikosta puuttuivat kaikki jalokivet; jäljellä oli vain viisi tyhjää lätkää sekä yksi johon oli taiteiltu jonkinlainen nato-tähtimäinen timantti. Laatikossa ei ollut noppaa ja pelimerkkejäkin taisi olla kaksi: vaaleanpunainen ear-kuulosuojain (?) ja jokin epämääräinen kökkäre (muoviroska? suolapähkinä?). Pisteenä i:n päälle olivat alkuperäiset rahat vaihtuneet taidokkaisiin väärennöksiin!

Hieman myöhemmin Jani ja Elina liittyivät seuraamme. Teimme demokraattisen enemmistöpäätöksen illanjatkosta Giggling Marlinissa. Siellä tulikin tavattua monia vanhoja juoppoja työkavereita sekä muita ihmisiä.

Lauantaina oli vuorossa makuhermoja hivelevät(?) ruokabileet. Toisin kuin epäilevät tuomaat, Janit ja Minnat uskoivatkaan, hankituista raaka-aineista saatiin ruokaa 7 ihmiselle. Ruokalistalla oli mm. salaattia sipulin ja korianterin kera, hummusta, hieman valkosipuliherkkusieniä, kanaa yms. Terveisiä vaan Johannalle, Maikille, Annastiinalle, Anssille, Jamille ja Johannekselle jotka heittivät itsesuojeluvaistonsa hiiteen ja maistoivat kokkailujani.

Kun shoppasimme ruoka-aineksia, kävimme ensin Prismassa. Prisma se jaksaa aina yllättää – jos ei dadaistisilla mainospropagandayritelmillään niin sitten jollain muulla. Jos haluaisin tehdä jäynän, vaihtaisin Prisman parkkihallin sisäänmenorampin edessä olevan tekstin muotoon “PRISMA ON SINULLE LÄHEINEN ISO ILOINEN LEMPEÄ LAATIKKO JA SITÄPAITSI BONUS LISÄKSI MAAKUNNAN YKKÖNEN” eikä kukaan huomaisi mitään kummallista.

Prisman sisätilojen järjestys oli muutettu jokseenkin sekavaksi. Lisäksi havaitsin esimerkiksi että avokadot olivat jonkinlaisessa syväjäähdytyksessä kaupan hevi-osastolla. Eiväthän ne siitä kypsy mihinkään! Toki avokadot voisi ostaa etukäteen mutta tämä tarkoittaisi sitä että syömiset pitäisi suunnitella ainakin kolme päivän päähän. “Hmm, nyt on maanantai, syönpä siis ehkä torstaina avokadoja”? Enpä usko. Täysraakojen avokadojen takia jäi guacamolet valitettavasti tekemättä. Harmillista, sillä se on kovin herkullista paistettujen kanasuikaleiden kanssa.

Syömisten jälkeen jatkui lauantai-ilta (yllättäen) Giggling Marlinissa, jossa tuli tavattua jälleen monia vanhoja työkavereita ja muita mielenkiintoisia ihmisiä, mm. herra ja neiti Mäkiniemelät, Teemu H. sekä Mr. “tanssilattia” Ketonen.

Sunnuntaina matkailin Helsinkiin jossa villa Jaskan sauna oli lämmin ja mäyräkoira haukkui kylmänä jääkaapin uumenissa. Illansuussa tuli taas todettua että nepalilaisessa ravintola Buddhassa on aika hyvät safkat ja naan kerrassaan herkullista, suosittelen. Vaikka kovin moni paikka ei ollut sunnuntai-iltana enää auki piipahdimme silti mm. Tornissa. Kerrassaan upeat maisemat Helsingin ylle (valitettavasti tällä kertaa keli oli melko huono) ja liikuntaesteisille tahi juopuneille täysin mahdoton paikka kulkea sisään tai ulos.

Yhteenvetona voisi todeta että reissu oli varsin mukava ja siitä kiitokset kaikille! Jos jonkun nimi unohtui, pahoittelen ja syytän pilaantuneen juoman aiheuttamaa akuuttia amnesiaa.